Kesällä minulla on tapana kerätä Hailuodon rannoilta talteen ihania kiviä, jotka talvella saavat uuden värin pintaansa.
Näitä sitten sirottelen ympäri mökin pihamaata jotta syksyn tullen saan viettää haikeansuloisia hetkiä niitä pois keräillen, varastoon odottamaan uutta kesää.
Osa kivistä jää talven alle ja kun ne ovat siellä talvehtineet, annan niiden olla ja jäädä. Samoin niiden muistojen, joita ne vuosien saatossa ovat minulle antaneet.
Joskus kivi saa tehtäväkseen viedä jotain minun tunnetilaani eteenpäin, kannatella sitä, antaa ajan kulua kuin kiven pinta, ja niin tulee sen tehtävä valmiiksi. Itse toki muistan aina nämä erityiset kivet joilla on ollut erityinen tehtävä.
Tässä kuvia muutamista kivistäni niiden luonnollisessa ympäristössä, mökin pihamaalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti