Powered By Blogger

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Kevään keijukaiset

Ystäväni Henna Hattara ylläpitää Facbookissa Pocket Letter ryhmää, jossa haasteena on tehdä erilaisia Pocket Lettereitä jotka vaihdetaan toisen askartelijan kanssa. 

Muutama vuosi sitten tein näitä todella paljon, nyt on ollut taukoa. Lähdin mukaan Hennan ryhmään, koska minusta tuntui että nyt voisi taas olla aika tehdä näitä.

Huhtikuussa oli haasteena tehdä Letter teemalla Kevään keijut. Minulle sattui hyvä säkä, ja sain vaihtoparikseni Hennan. Oma letterini matkusti Turkuun Gunnelin iloksi.

Koska saamani Keiju Letter oli todella kaunis, päätin esitellä sen täällä blogissani. Tässäpä kuvia ihailtavaksi.

KeijukaisLetter oli paketoitu kauniisti silkkipaperiin.

Tässä kuva koko letteristä, jossa oli siis 9 taskua.

Yllärit oli laitettu erilliseen kauniiseen pakettiin, usein ne ovat taskujen taustapuolella, mutta nyt sain nämä ihan omassa lahjapaketissa.

Tässä ihanuuksia, joita ylläripaketista löytyi.

Ihana extralahjakin oli mukana, saapa nähdä saanko auringonkukat kasvamaan.

 
Seuraavana laitan muutaman taskun yksittäisen keijukuvan, todella herttaisia.






Koko keijukaisteemainen Pocket Letter oli tehty huolella ja toteutus oli kaunis. Kiitos Hennalle ihanasta haasteesta ja tästä vaihdosta.

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Runokortteja Askarteluvuoren ATC vaihdossa

 

Askarteluvuoren ATC vaihto #64 teemana oli tehdä kolmen kortin sarja jollekin runolle, josta itse tykkää. 

Minä päätin toteuttaa 3 tällaista sarjaa, joten 3 eri henkilöä saa minulta tällaisen sarjan ja minä saan myös vastaavasti 3 sarjaa. Näitä oli mukava tehdä. 

Ajattelin kyllä, että vielä mielnkiintoisempi olisi ollut jos olisin lähettänyt näille kaikille kolmelle yhden joka sarjasta. 

Tietysti menin ihan ohjeen mukaan, ja lähetin sarjat kokonaisena saajilleen. Toivon, että tykkäävät.

Tässä ovat minulta lähteneet korttisarjat runoineen, julkaisen tähän postaukseen myös saamani sarjat, kun ne minulle saapuvat.

 

SARJA I Ehjäksi rikottu 

Saaja: Saana Keränen

Joskus elämän on

mentävä rikki,

että osaisi taas

kunnioittaa ehjää

elämää.

Joskus on herättävä

sateisseen aamuun,

jotta voisi taas herätä

auringon säteisiin.

Elämä muistuttaa 

meitä hyvistä hetkistä,

antamalla välillä myös

huonoja hetkiä.

-Kirjasta Elämän pisaroita -





 

SARJA 2 Haavojen kantaja

Saaja: Milla Mykrä
 


                                              

Ehkä haavoja ei ole 

tarkoitus koskaan

täysin unohtaa,

mutta ajan myötä -

niitä on mahdollista

oppia kantamaan

hellästi mukanaan:

Niin kevyt on askel,

ja kirkas se valo

joka syvien varjojen

perässä seuraa.

- Susanna Jussila-




 

SARJA 3 Ääriviivat

Saaja: Jenni Kylmäkoski


                                                                 

Älä anna itseäsi

toisten omistaa.

Varo ettei rajoillesi

tehdä vankilaa.

Piirrä itse ääriviivat

läpikuultavat,

joiden läpi näet rakkaat

kasvot ihanat.

Piirrä suuri avoin portti,

josta kulkea,

jota kukaan toinen

ei voi sulkea.

-Anna-Mari Kaskinen -





Puuhis laittoi minulle nämä ihanat runokortit
 

 



Seuraavat ihanat runokortit minulle laittoi Milla Mykrä. Pieni Tiitäinen on korttisarjan nimi.
 




 Kolmas runokorttisarja saapui minulle Saana Keräseltä.
 
 

 



Tämä olikin todella mukava ja erilainen korttihaaste. 
Ihania runokortteja sain vaihdossa.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Oli aika

 

Tein ihanan Skinnykortti vaihdon todella taitavan taiteilijan kanssa. Hän pitää blogia nimeltä OLI AIKA.

Blogissa käsitellään menneen ajan lumoa, askarrellaan, tuunataan ja pyritään aina keksimään vanhoille tavaroille uusi käyttö.

Blogin pitäjällä on värit hyvin hallussa ja hän on korteissaan hyvin idearikas, kuten nämä 7 Skinnykorttia osoittavat, jotka häneltä vaihdoin.

Kiitos vaihdosta OLI AIKA blogisti.

www.oliaika.blogspot.fi

 









 Ja tässä ovat ne minun tekemät kortit, joihin nuo vaihdoin.

Olipa todellakin ihana vaihto, ja sain kokelmiini todella upeita Skinny kortteja.
 



lauantai 10. huhtikuuta 2021

Satuja ja tarinoita

Olin ilmoittautunut mukaan Silpputehtaan / Sisko Wilkmanin haasteeseen Satuja ja tarinoita, TJK 14-15.

Sitten aloin katselemaan, miten toteuttaisin kortin tai kaksi. Enkä löytänyt mistään muutamaa kuvaa, jotka tiesin ihan varmasti olevan. Ne vain olivat hyvässä paikassa nimeltä Talle. Mutta, mutta...missä se tällä kertaa olisi...etsii...etsii...ei löydä, ja on vajota epätoivoon.

Löysin sitten muutaman mystisen kuvan, ja ajattelin, että onhan mystisyyskin satua. Ja siitä on paljon tarinoita. Juuri olen lukenut uuden kirjani Pohjolan jumalattaret (Karolina Kouvola / SKS -kirjat) 

Näin sitten syntyi kolme metsän hengetärtä.

Metsän hengetär 1/3

Metsän hengetär 2/3 


Metsän hengetär 3/3 

Kun metsänhengettäret olivat valmiita, muistin, että minulla oli jäänyt yksi kuva käyttämärrä Annasta. Televisiossa oli vastikään sarja, joka perustui L.M.Montgomeryn kirjaan Annan nuoruusvuodet. Orpotytön seikkailut Prinssi Edwardin saarella lumosivat niin minut kuin monet muutkin. Joten mielestäni myös tämä sopi hyvin teemaan, ja tässä hän on

Anna, lopussa A

Tässä vaiheessa muistin missä minun Talle on. Se olikin askarehuoneen pöydän suojalevyn alla. Niin helppo paikka, enkä muistanut, vaan pengoin koko huoneen läpi. No, se hyvä puoli siinä oli, että tuli samlla järjestettyä kuvavarastoa ja muitakin askarevälineitä. Ja haahuiltua myös sitä ja tätä, ideoitua uutta Art sivua ja liimattua valmiiksi yksi keskeneräinen työ.

Näin syntyi lisää kortteja tälle teemalle. Ihmemaassahan se Liisa seikkailee, joten hän tuli yhdeksi korteista.

Liisa 1/1

Tallepaikasta löytyi myös Pinoccio teemaiset kuvat, ja jotta saisin tarinaa myös vähän sekoitettua, tein yhden kortin, jossa on itse Pinoccio ja ihmemaan Rabbit.


Pinoccio 3/3

Ja tietenkin piti tehdä Pinoccion isä, joka loi tämän hurmaavan nenänkasvattajan. Javiimeiseen korttiin talletui itse poika niin reippaana. Kaikki kortit ovat vaihdettavissa, jos jokin näistä kiinnostaa jotain toista kortteilijaa.

Pinoccio 1/3

Pinoccio 2/3

Kaiksenkaikkiaan olipa jälleen mukava tehdä näitä haastekortteja. Tykkään osallistua haasteisiin, koska silloin joutuu haastamaan itseään tekemään jotain erilaista. Omat kortit niin helposti klikkiytyvät aina samaan tapaan ja tyyliin.







Keskeneräiset valmiiksi tai ainakin melkein

Päätin saattaa askispöydän laidalla lymyilleet Atc kortit valmiiksi. Tai ainakin melkein.  Minusta kun tuntuu, että ei ne ole koskaan kokona...