Powered By Blogger

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

 Fantasiaa

Sain haasteen tehdä fantasiakirje. Haastaja kertoi minulle, mitkä asiat häneelle tarkoittavat fantasiaa, mistä hän tykkää ja mistä nauttii. Sen pohjalta kokosin hänelle tällaisen fantasiakirjeen.

 

https://drive.google.com/file/d/1dzCxEnz8c3JH3p6SzruytLMz79t5w0e4/view?usp=sharing

 








 

 

 

 VÄRIT

Värit ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ilmaisen väreillä omaa sisintäni, tunteita. Ilo, suru, elämä, onnistuminen ja epäonnistuminen. Rikki meneminen ja kasvun alku. 

 

Aina minua ovat lohduttaneet ja minulla toimineet värit. Yleeensä voimakkaat värit saavat minut tuntemaan paremmin, syvemmin. 

Oma väriterapia niin, että annan värien viedä, sen enempää sunnittelematta on ollut minulle aina keino käsitellä koettua, elettyä, nähtyä. 


 

Värit ilahduttavat, lohduttavat, antavat toivoa, vievät pois pahan olon ja antavat voimaa aina uuteen päivään ja uusiin haasteisiin. Rakastan värejä.

 Puolen minuutin oma väriterapia hetki tässä:

 https://drive.google.com/file/d/1xAjhuIRrYyPHvFtM4TGrUzdqSWjc9DX7/view?usp=sharing

Rakastan katsoa, miten värit elävät paperilla, miten ne muuttuvat kun lisää väriä tai poistaa entistä. Miten upeasti ne aina täydentävät toinen toistaan. Ilman värejä en voisi olla ja elää, olen onnekas kun voin nähdä, kokea ja aistia värit. Tiedän, että kaikki eivät voi, ja se on minusta surullista. Mutta uskon, että meillä kaikilla ihmisilä on se oma juttu, joka voimaannuttaa ja pitää pinnalla. Minulle se juttu on värit. 












 Väreistä voimaa ja iloa arkeen

 https://drive.google.com/file/d/1H7D4bA5Csp-eLWd1Zr5LSkcc9zsoitQu/view?usp=sharing

 

 

Keskeneräiset valmiiksi tai ainakin melkein

Päätin saattaa askispöydän laidalla lymyilleet Atc kortit valmiiksi. Tai ainakin melkein.  Minusta kun tuntuu, että ei ne ole koskaan kokona...