Tilasin ihanasta Korttikarnevaalikaupasta uusia kuvia. Yhdet tosi hauskat tarttui taas mukaan, ja niistä rustasin tämän "Kalavalekko"-sarjan, 5 x Atc.
Kalavaleita olen itse kuunnellut lähinnä lapsena, kun vietimme kesiä Pielavedellä Pyttysaaressa, tätini luona. Siellä oli kalamiestä ja naista monenlaista.
Myös rakas muisto tuolta ajalta on kun miehet pyydysti muikkua, ja sitten tehtiin saaren rantaan kokko, jossa tämä voi, sipuli, kala keitos nimeltään rantakala valmistettiin. Kyllä se oli hyvää.
Tämän kalavaleen todenperäisyyttä en tiedä, mutta lapsena olen tämänkin kuullut:
"Sattui Lapin perukoilla erääseen taloon syntymään perillinen. Kätilö oli
kiireellä lähtenyt matkaan ja unohtanut vaakansa kotiin. Kyseli sitten
isännältä, josko talosta löytyisi vaakaa. "No, ei meillä ole kuin tuo
minun kalavaaka" sanoi isäntä, johon kätilö, että ""tuopa se tänne,
pakko se lapsi nyt jollain on punnita"". Isäntä toi vaakansa ja kätilön
punnittua lapsen, voitiin todeta vastasyntyneen painaneen 11,4 kg."
Mutta ne minun kortit, tällaiset tuli niistä.
