Korkkarit kattoon...tai sitten täytetyt korkkarit...
Kaikkea pitää ainakin kerran kokeilla, on joku joskus sanonut.
No, minä olen nyt muutenkin sitä mieltä, että luovuutta ei kannata rajoitaa ainakaan siten, että ei tee jotain, koska kukaan muukaan ei tee.
"Taas me kohdataan kun päiviä ois mennyt vaanElämälle kiitos, jatketaanSiitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiinMeikit naamoilta me naurettiinYksi sai kaiken mutta liian aikaisinToiselta vei musta vuosi hiuksetkinMinä uskalsin kylmään veteen sukeltaaTunnen itseni, nyt kokonaan
Korkkarit kattoon, tää ilta on meilleMun sielunsiskoille, supernaisilleLaseissa kuohuvaa, silmissä kultaaJa auringonnousuun on ikuisuus aikaa..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti